Lemmenleimahduksia Lemmenjoelta

Kullanhuuhdonnan historiaa
Lemmenjoella ja sen kullankaivajilla on tarumainen maine. Lapissa on huuhdottu kultaa jo yli 140 vuotta ja perinne elää edelleenkin. Kesäisin Lapin kultamailla ahkeroi satoja – jopa tuhansia kullanhuuhdonnan harrastajia. Joukossa on toki muutamia ammattikaivajiakin, jotka käyttävät apunaan erilaisia koneellisia apuvälineitä kultapitoisen maan päällä olevien turve- ja savikerrosten poistoon. Lopullinen kullan erottaminen hiekan seasta tehdään kuitenkin aina perinteisesti vaskoolilla veden avulla – siitä termi ”kullanhuuhdonta”. Lemmenjoen kansallispuistossa kullanhuuhdontaa tosin uhkaa metsähallituksen ja ympäristöviranomaisten yhä kiristyvät vaatimukset ja maksut – jotka kullankaivajat kokevat hyvin epäoikeudenmukaisiksi. He kun noudattavat jo nyt hyvin tarkasti ympäristönsuojelulle kansallispuistossa asetettuja vaatimuksia. Kun kultatyömaa on lopetettu ja maisemoitu, ei luonnossa kulkija enää muutaman vuoden päästä pysty havaitsemaan työn jälkiä.

Hippukultaa saadaan Lapin kultamailta sulan ajan kaivuukaudella yhteensä vain noin 20-30 kiloa. Suuremman mittakaavan kullan tuotantoa on Kittilässä, jossa äskettäin toimintansa aloittaneen Suurikuusikon kultakaivoksen vuosituotannoksi arvioidaan noin 5000 kg – noin puolet koko Euroopan kultatuotannosta. Lappi on todellinen kultamaa.

Kultahippu korumateriaalina
Kultahiput ovat luonnon muovaamia yksittäisiä taideteoksia. Kahta samanlaista ei löydy. Lapin kultahiput ovat hyvin puhdasta, noin 95% kultaa. Valtaosa löydettävästä kullasta on hienoa hiekkaa – hengettömäksi sanottua. Mutta esiintyy kulta karkeampanakin. Muutaman millin pikkuhipuista aina isomuksiin, jollaisen löytyminen aina ylittää valtakunnallisen uutiskynnyksen televisiota myöten. Viime kesän suurin isomushippu painoi peräti 193 grammaa. Sellaisista keräilijät ovat valmiita maksamaan moninkertaisen hinnan teollisesti tuotetun kullan maailmanmarkkinanoteeraukseen verrattuna.

Lapissa jo vuodesta 1981 toiminut Taigakorun kultasepänverstas on kehittänyt yhteistyössä kullankaivajien kanssa koruja kultahipuista. Tärkeimpiä niistä ovat sormukset, joihin kultaseppämestari Juha Janger usein istuttaa kullan kanssa samoilta alueilta löytyviä jalokiviä – Lemmenjoen granaatteja. Kihla- ja vihkisormuksien henkeen sopivasti granaattia pidetään rakkauden ja erotiikan symbolina. Monet kullankaivajat etsivätkin jalo- ja korukiviä jopa suuremmalla intohimolla kuin itse kultaa. Timantti on kuitenkin ikuisuuden symbolina suosituin jalokivi kultahippujen lämmintä loistoa lisäämässä. Taigakorun verstaalta löytyy kultasepänalan ammattilaisia, jotka hallitsevat alan perinteisistä työmenetelmistä uusimpaan 3D-teknologiaan. Itsestään selvää on, että ainutlaatuisiin sormuksiin kaiverrukset tehdään käsin kaivertamalla – työ johon taidekaivertaja-kultaseppä Seppo Penttinen, toinen yrityksen omistajista on erikoistunut.



Kultahiput kiinnitetään kelta- tai valkokultaiseen sormukseen lujasti juottamalla. Sormuksen rakenne suojaa hippuja kulutukselta, jota hienokulta erittäin sitkeänä materiaalina kestää hyvin. Hipun luonnonrosoinen pinta vain kiillottuu käytössä, mutta ainemäärä pysyy tallella. Timanttirivisormuksien valmistajia lienee maailmassa kymmenin tuhansin – mutta kultahippukorujen valmistajat ovat todella harvassa.

Monet Lapissa retkeilleet nuoret parit ovat tuoneet kultasepälle muutaman pienen hipun, jotka he ovat löytäneet vieraillessaan esimerkiksi Lemmenjoen kultatyömailla. Itse huuhdotut sormuskullat – voiko yhteisen elämän symboleihin romanttisempaa latausta sisällyttää! Monet kullanhuuhtojat esittelevät mielellään työtään ja antavat kulkijalle mahdollisuuden koittaa itsekin onneaan. Kullanhuuhdontaa on myös mahdollista kokeilla vuokraamalla huuhdontapaikka vaikka muutamaksi tunniksi. Helpoimmin tavoitettavia tutustumispaikkoja ovat Tankavaaran kultamuseo ja sen läheisyydessä 4-tien varressa olevat pienet kullanhuuhtomot.

Kultahipuista valmistetaan myös muitakin koruja kuin sormuksia. Korvanapit, riipukset ja miestenkin korut – kaikissa yhteisenä ominaisuutena se, ettei kahta samanlaista ole. Taigakorun verstas hankkii materiaalin kultahippukoruihinsa vain sellaisilta kullankaivajilta, jotka ovat sitoutuneet toiminnassaan noudattamaan ympäristöä kunnioittavia toimintatapoja. Hyvänä esimerkkinä kultaseppä-kullankaivaja Aarne Alhosen ja kokeneen kullankaivajan Raimo Kanamäen muutama vuosi sitten maisemoima työmaa, jonka kaivaminen lopetettiin kullan ehdyttyä (linkki kullankaivajain liiton etusivulla).

Kultasepäntyötä Lapissa
Muutkin Taigakorun korut noudattavat verstaan pohjoista linjaa. Korujen aiheet on saatu niin revontulista, tunturimaisemasta kuin Lapin ehtymättömistä myyttisistä tarinoista. Noin 7-10 ammattilaista Rovaniemellä ja Sodankylässä työllistävä Taigakoru on päättänyt pitää tiukasti kiinni linjastaan. Sitkeys ja omaperäisyys on kyllä huomattu. Suomen kultaseppien liitto valitsi Juha Jangerin Vuoden kultasepäksi jo vuonna 1995 ja tuoreimpana tunnustuksena Taigakoru valittiin Rovaniemellä vuoden 2008 yritykseksi. Valtaosa asiakkaista on Lappiin maailmalta tulevia matkailijoita, mutta yksilöllisiä sormuksia etsivät tilaustyöasiakkaat ovat viime vuosina muodostuneet yhä tärkeämmäksi ryhmäksi.

Verstaan pohjoisiin koruihin voi tutustua verkkokauppasivuilla www.taigakoru.fi. Siellä kerrotaan perusteellisesti kullanhuuhdonnan lisäksi uniikkikorujen tilaus- ja valmistusprosessista. Galleriasivuilla esitellään lukuisia vuosien myötä valmistettuja koruja; niin kultahipuista kuin asiakkaan kanssa yhteistyössä suunnitelluista muistakin koruista.

Lisätietoa kultahipuista:
Tankavaaran kultamuseo www.kultamuseo.fi
Lapin kullankaivajain liitto www.kullankaivajat.fi
Geologian tutkimuskeskus www.gtk.fi