Rakkaustarina alkaa...

Olemme molemmat valmentajia ja yrittäjiä. Riikka valmentaa ihmisiä työuran muutostilanteissa ja käännekohdissa omassa Montevista-uravalmennusyrityksessään ja sulhanen on keskittynyt johdon ja esimiesten valmennuksiin Novetos Oy:n tiimissä. Kymmenen vuoden aikana olemme tavanneet pääosin henkilöstöammattilaisten tapahtumissa ja aina on kuulumiset tullut vaihdettua. Eräänä maaliskuisena iltana 2008 Hessu kuitenkin päätti soittaa Riikalle hyvin henkilökohtaisen puhelun ja puhelun venyessä kaksituntiseksi päätimme tavata seuraavana päivänä oikeiden treffien merkeissä illallisella.  Siitä rakkaustarinamme sitten etenikin hurjaa tahtia! Jotenkin toisesta tuli heti niin läheinen, että saman tien rupesimme etsimään omaa yhteistä kotia ja kesäpaikkaa. Tiesimme nopeasti, että haluamme viettää loppuelämämme yhdessä. Hessu kosi Riikkaa pääsiäisenä 2008, kaksi viikkoa seurustelun aloittamisesta. Vastaus oli pökerryttävä kyllä! Samalla sovimme, että vietämme unelmiemme tanssihäitä syksyllä 2010.

Hääjärjestelyt
Järjestelyt alkoivat alkuvuodesta 2010 isojen linjojen päättämisellä: ostimme hääpuvut, varasimme paikaksi kauniin Ravintola Saariston Klippanilla, bändiksi suositun Käsityöläiset, valokuvaajaksi Studio Mikaela Löfrothin, videokuvaaja Antti Karhumäen, kaasot, bestmanit ja papin.  Koska päivä on hääparille yksi elämän tärkeimmistä, halusimme ammattilaisten ikuistavan sekä niin valokuvin kuin elävän kuvan keinoin. Meidän ei tarvinnut miettiä hääpäivän aikana hetkeäkään valokuvaamista, eikä pohtia kuvien onnistumista. Kuvaajat olivat meille huomaamattomia, mutta jatkuvasti siellä, missä tapahtuu.

Vastuullisen kuvaustehtävän antaminen ammattilaiselle säästää paljon omaa energiaa, jota tarvitaan sitten päivän aikana monessa kohtaa… Jos ”palkkaa” tehtävään esim. valokuvausta harrastavan serkkupojan, saattaa joutua stressaamaan loppuuko muistikortti kriittisellä hetkellä. Ja onko serkkupoika juuri silloin tupakalla, kun jotain yllättävää tapahtuu juhlan aikana.

Kesällä vasta palasimme hääjärjestelyihin uudestaan. Lähetimme kutsut, joissa oli valokuva kihlasormuksistamme. Järjestimme suunnittelutapaamisia mm. valokuvaajan kanssa, askartelimme menu-kortteja ja muuta pientä ja ennen kaikkea muistan kesältä pitkän listan tekemättömistä töistä. Suunnitelmallisina ihmisinä teimme exceliin tehtävälistan, joka oli alussa melko pitkä… Loppumetreille jäi mm. sormuksen hankinta, mikä osoittautui yllättävän vaikeaksi laajan valikoiman keskellä. Jotenkin lista kuitenkin pieneni ja lopulta koitti odotettu hääpäivä. Menimme ensin maistraatissa ”virallisesti” naimisiin perheen läsnä ollessa, mutta meille tärkein juhla oli sadan ystävämme ja sukulaisemme juhlistama hääjuhla syyskuun 18. päivä.

Olemme molemmat ihmisiä, joille on tärkeää tehdä maailmasta hieman parempi paikka. Kaikessa suunnittelussa meille oli myös tärkeää, että saisimme annettua jotain hyvää ja konkreettista myös rakkaille häävieraillemme. Saimme serkun häistä idean järjestää hauskan ja menevän ”kaverikuvaus-studion” hääpaikalle toisen valokuvaajamme toimesta. Juhlan aikana lähes kaikki vieraamme kävivätkin kuvauttamassa itsensä ammattilaisella ja tunnelma oli katossa – poppi soi ja kuvaaja pisti parastaan. Ammattilaisen huomasi juuri siitä, että aikaa per perhekunta tai pari ei kulunut paljoa, hän osasi asetella suuretkin joukot luovasti ja toimivasti. Lopputuloksena ihmiset näyttivät niin onnellisilta ja iloisilta kuvissa, jotka oli käsitelty myös vanhanaikaisen näköiseksi – juuri sopivan erikoisesti meidän makuumme!



Vihdoin hääpäivä!
Häitä edeltäväksi päiväksi morsiamelle oli varattu kunnon hemmotteluhoidot: kokovartalohieronta ja kynsien laitto hääkuntoon. Se tulikin tarpeen, jotta mielikin oli rauhallinen seuraavan päivän juhlaa varten.

Hääpäivä alkoi perinteisesti morsiamen ja sulhasen kaunistautumisella omilla tahoillaan – morsian kaasojen kanssa ja sulhanen bestmanin. Olimme sopineet, että pidämme vielä hääpaikalla juhlallisen, mutta rennon vihkiseremonian ulkona kallioilla. Hääpäivän säätiedotus kuitenkin enteili sadetta, jolloin vihkiseremonia pidettiin sisällä, merinäköaloin kuitenkin. Se olikin todella juhlallinen ja upea tilaisuus. Kolmen kaason ja kahden bestmanin ansiosta saimme hääparina vain nauttia koko päivän.

Valitsimme sisääntulokappaleeksi meille tärkeän Taikapeilin kappaleen ”Jos jäät mun luo” ja poistumiseen Tarja Turusen laulamana upean ”Walking in the Air”. Kesken papin puheen saimme nauttia ystäviemme esittämästä Johanna Kurkelan ”Rakkauslaulu” kitaran säestyksellä. Häävideoltamme näkee, kuinka vieraat pyyhkivät kyyneliään taustalla.
Sormuslupauksen teimme myös personoidusti – olimme miettineet toisillemme henkilökohtaisen lupauksen. Häävieraat saivat myös mahdollisuuden lähettää meille hiljaisesti omia ajatuksiaan, toivotuksiaan ja siunauksiaan hiljaisena hetkenä juuri ennen sormuksen pujottamista. Tuona hetkenä oli upeaa tuntea se hyvä energia, joka virtasi meitä kohti.

Olemme molemmat intohimoisia tanssin harrastajia ja meille oli selvää, että ihan perinteisellä häävalssilla ei mennä. Häätanssimme oli ystävämme laulama Suvi Teräsniskan ”Hento kuiskaus”, johon olimme tehneet omannäköisen koreografian tanssinopettajamme avulla. Se olikin yksi koko häiden kohokohdista meille – sen tanssin aikana kaikki muu ympärillä unohtui. Elämän unelmalistallamme olikin jo hetken aikaa ollut kohta: ”Haluan tanssia puolisoni kanssa elämäni tanssin” – se totisesti toteutui hääpäivänämme!

Häävieraamme laittoivat itsensä likoon erilaisilla ohjelmanumeroillaan. Meistä oli huikeaa seurata puheita, tanssiesityksiä ja musiikkiesityksiä. Käsityöläiset-bändi rokkasi ja tanssilattialla heiluivat vieraat vauvasta vaariin. Morsiamelle kohokohta oli sulhasen livenä laulama kappale ”Niin monta vuotta”, jota sulhanen oli harjoitellut noin tuhat kertaa kuluneen vuoden aikana! Se oli hänen ensimmäinen julkinen esiintymisensä laulaen. Häämme olivat juuri meidän näköiset, rennot, syvälliset ja hauskat. Kokemus, joka vahvistaa rakkauttamme varmasti.

Häiden jälkeen
Häiden jälkeen oli väsynyt, mutta erittäin onnellinen olo. Oikeastaan yhden vuoden mittainen projekti oli kiitoksia vaille valmis. Saimme odotetut valokuvat ja videot marraskuussa, jolloin pystyimme kokoamaan häävieraidemme kaverikuvat ja hääparin kiitoskortit kuoriin. Valokuvat ylittivät kaikki odotuksemme, jotka olivatkin korkealla. Kuvaaja oli onnistunut ikuistamaan tilanteet aitoina, persoonallisista kuvakulmista ja teknisesti erittäin korkealaatuisina.

Laitoimme dokumentääriset hääkuvat, kaverikuvat ja kuuden minuutin häävideokoosteen nettiin Kuvat.fi-palveluun, joka osoittautui erittäin toimivaksi ja visuaalisesti hienoksi palveluksi. Häävieraat saisivat mahdollisuuden nähdä kätevästi kaikki kuvat salasanan takaa ja teettää itselleen haluamansa otokset.

Meille oli tärkeää huomioida jokainen vieras henkilökohtaisesti. Kirjoitimme kaikille erillisen kirjeen, jossa kerroimme omat kokemuksemme hääjuhlastamme, kiitimme kunkin lahjasta personoidusti, annoimme linkin hääkuvasivustolle ja tulipa samalla lähetettyä joulutervehdyskin. Itsellemme ja vanhemmillemme teetimme upean PRO-albumin, joka oli valokuvaajan tekemä lyhyt kooste häistä sisältäen myös potrettikuvia. Monet vieraamme sanoivatkin, etteivät ole koskaan olleet näin upeissa häissä, joissa vieraat huomioidaan näin hyvin. Tavoitteemme siis toteutui!

Varsinaiselle häämatkalle suuntasimme jouluna kahdeksi viikoksi Thaimaaseen – tapahtumarikasta vuotta oli mahtavaa sulatella tropiikin ja toistemme lämmössä. Samalla sitä tuli taas suunniteltua uutta vuotta ja sen uusia unelmia.