Solmiosta solmukkeeseen

Vaikka nykyään pukuetiketit ovat löystyneet, ei ole kuitenkaan aivan sama, milloin mitäkin kaulavaatetta käytetään. Vaikka häät ovat yksityisiä tilaisuuksia, on kunnioittavaa niin itseä kuin juhlavieraita kohtaan noudattaa nykypäivän etikettisääntöjä. Niiden sisällä riittää joustavuutta, jolla omaa persoonaa ja häiden erityistä luonnetta tai valittua teemaa voidaan korostaa.

Plastron
Plastron on huivimainen solmuke, jota aiemmin käytettiin paljon erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Tänä päivänä plastronia käytetään lähes yksinomaan vain saketin kanssa, johon se pukuetiketin mukaan saumattomasti kuuluu. Plastronia ja sakettia käytetään nykyään lähinnä aamupäivän hääjuhlissa. Plastronia sen sijaan voidaan käyttää myös bonjour-puvun tai tumman puvun kanssa, jolloin pukuun saadaan näyttävyyttä ja yksilöllisyyttä. Plastronin värillä ja kuosilla voidaan vapaasti leikitellä; ne voivat olla yhdenmukaiset sulhasen liivin kanssa tai noudattaa morsiamen puvun korosteväriä.

Plastronin historia juontaa juurensa kauas antiikin Roomaan ollen nykyään käytetyistä miesten kaulavaatteista oletetusti vanhin. Tuolloin miehet käyttivät focaleksi kutsuttua kaulavaatetta suojaamaan panssarin aiheuttamilta hiertymiltä. Helteellä focale voitiin myös kastaa veteen ja solmia kaulaan viilentämään oloa. Focalen käyttö jatkui Italiassa vielä keskiajalla, ja vasta uudelle ajalle tultaessa kaulavaate muuttui tuuheaksi silkkisolmukkeeksi, plastroniksi.

Solmio
Solmio eli kravatti on tutuin ja eniten käytetty miesten juhlapukeutumisen kaulavaate. Se sopii erityisesti tumman puvun kanssa, mutta sitä voidaan huoletta käyttää myös bonjour-puvun asusteena. Solmion pituus, leveys, väritys ja kangasvalinta seuraavat yleisiä muodin aaltoja, joten trenditietoisten sulhasten kannattaa seurata mannereurooppalaisia muotilehtiä tietääkseen, millainen solmio kulloinkin on muodikkain. Värityksessä kannattaa tosin konsultoida myös morsianta, jotta solmion väritys sointuu sekä juhlan teemaan että morsiamen puvun ja kukkakoristeiden korosteväreihin. Yleisesti häihin sopiva, juhlava solmio on arkisolmiota aavistuksen leveämpi silkkisolmio. Häihin kannattaa valita myös itsesolmittava versio, sillä valmiiksi solmitut solmiot ovat usein keinotekoisen ja halvan näköisiä.

Viime vuosina solmiosta on muotoutunut erityisesti juhlakäyttöön niin kutsuttu tyylitelty solmio. Tämä perinteisen solmion pikkuveli on huivimainen, aiempaa selvästi lyhyempi ja leveämpi. Tuttavallisesti tyyliteltyä solmiota kutsutaan norsusolmioksi sen kärsää muistuttavan ulkomuodon vuoksi.

Solmion historia eriytyy plastronin historiasta 1660-luvulla, kun kroatialaiset palkkasoturit saapuivat Ranskaan kaulallaan koristeelliset silkkiset focalet. Ranskalaiset aatelismiehet ihastuivat kaulavaatteeseen, mutta nimesivät sen croatesiksi, josta pian taipui muoto cravate. Kravatti yleistyi Ludvic XIV:n hovissa, vaikka varsinainen läpimurto tapahtui vasta 1800-luvun puolivälissä, jolloin kravatti alkoi vähitellen saada nykyisen muotonsa.

Solmuke
Solmuke eli rusetti on leuan alle symmetrisesti solmittu kaulanauha, jonka päät muodostavat horisontaaliset silmukat. Sitä käytetään lähes yksinomaan frakin ja smokin kanssa. Solmuketta voisi tosin käyttää myös tumman puvun kanssa, mutta tällaista yhdistelmää nähdään harvoin. Solmiolla tai plastronilla pukuun saadaan huomattavasti enemmän elävyyttä, joten niitä suositaan silloin, kun pukuetiketti ei toisin velvoita. Vaikka solmukkeita on saatavilla useissa eri sävyissä, on solmuke frakin kanssa aina valkoinen ja smokin kanssa useimmiten musta. Epävirallisissa tilaisuuksissa smokin kanssa voidaan käyttää myös muun väristä solmiota. Solmukkeita saa sekä itsesolmittavina että valmiiksisolmittuina, joista jälkimmäiset ovat viime aikoina kasvattaneet suosiotaan.

Solmuke on historialtaan kaulavaatteista nuorin. Se on eriytynyt solmiosta vasta 1800-luvulla, jolloin solmion käyttö yleistyi ja arkipäiväistyi. Tuolloin perinteisen solmion solmimistavan rinnalle nousi myös toisenlainen sidonta, jossa solmionahasta muodostettiin leuan alle rusetti. Solmuke oli syntynyt.